Kun puhutaan mielekkäästä työpaikasta, millä tahansa alalla, siihen liittyy läheisesti kolme eri osatekijää: hyvä ammattitaito, eettinen ajattelukyky ja hyvä johtajuus.
Työnantaja voi omalla toiminnallaan, tai sen puutteella, heikentää työyhteisön tehokkuutta ja viihtyvyyttä. Poliittisten päätösten mukaan annettujen mitoitussuosituksien lasku saattaa vähentää hoiva-alan vetovoimaa tulevaisuuden työpaikkana (Puukka 2016, Forssan Lehti 13.7.2016, 10). Nykyinen suositus on 0,5 hoitajaa per asukas ja hallitusohjelman mukaisen säästötavoitteen jälkeen se olisi 0,4 hoitajaa per asukas .Valvira on antanut asiasta lausunnon 31.5.2016. Valviran lausunnossa todetaan vähimmäismitoituksien alentamisen heikentävän asiakkaiden oikeutta hyvään ja laadukkaaseen hoivaan ja hoitoon. (Henkilömitoituksen tarkistaminen iäkkäiden palveluissa 2016.)
Johtaminen ei ole helppoa, johtamisessa pitää ottaa huomioon erilaisten
ihmisten erilaiset motivaatiot ja tavat motivoitua. Hyvä johtaja
tutustuu alaisiinsa ja löytää ne tekijät, joilla saa itsekunkin
motivoitumaan tekemästään työstä. Ilman työntekijän sisäistä
motivaatiota, jota toki voidaan yrittää herätellä ja kannustaa, työnteon
suoritustaso laskee ja siihen helposti löydetään ratkaisuksi tiukempi
kontrolli.
Kontrollia tarvitaan jos työntekijän ammattitaito tai eettinen
ajattelukyky ovat heikentyneet ja hän ei enää muista miksi tai miten
hänen tulisi tehdä työtään. Toisille meistä työnteko on ainostaan pakollinen
paha, josta voi saada palkkaa henkensä pitimiksi. Välillä työelämässä
tuntuu, että osa työntekijöistä kuvittelee ansaitsevansa palkkaa vain
oleskelemalla työnantajan tiloissa. Todellisuudessa työnantaja ostaa
työntekijän aikaa ja odottaa saavansa korvaukseksi hänen työpanoksensa. Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta suorittaa työnsä tehokkaasti ja laadukkaasti.
Oma vankka ammatillinen osaaminen helpottaa työntekemistä, työntekijällä on silloin tietoa miksi ja miten erilaisia toimenpiteitä tehdään. Toisinaan näitä asioita on syytä kerrata työpaikalla, sillä työpaikan sisäinen kulttuuri on saattanut vääristää toimintatapoja. Tässä kohtaa eettinen ajattelukyky työntekijöiden osalta on tarpeen. Välillä olisi syytä pysähtyä miettimään voisiko annetun työn tehdä toisella tavalla. Tai ovatko tutut rutiinit osittain tarpeettomia. Työnantajan tulisikin aktiivisesti kannustaa työntekijöitään osallistumaan työnsuunnitteluun ja arvostaen kuunnella työntekijöiden mielipiteitä. Työnantajan selkeästi antama arvostus tehdystä työstä auttaa työntekijöitä ymmärtämään heidän tekemänsä työn merkityksen. (Lauronen 2016)
Mistä on hyvä työpaikka tehty? Työpaikalla tulisi olla hyvä johtaja, ammattitaitoisia työkavereita, avoin, keskusteleva ja tehtyä työtä arvostava ilmapiiri sekä riittävät taloudelliset puitteet joiden avulla voi haluamaansa työtä toteuttaa. Mihin näistä edellä mainituista sinä voit vaikuttaa?
LÄHTEET:
Henkilömitoituksen tarkistaminen iäkkäiden palveluissa. 2016. Lausunnot. Valvira. Viitattu 13.7.2016. http://www.valvira.fi/-/henkilostomitoituksen-tarkistaminen-iakkaiden-palveluissa
Lauronen, H. 2016. Ammattitaidottomuus johtamisessa altistaa mikromanagerointiin. Johtamisen kehitys-blogi. Julkaistu 11.3.2016. Viitattu 13.7.2016. http://www.johtamisenkehitys.fi/ammattitaidottomuus-johtamisessa-altistaa-mikromanagerointiin/
Puukka, J. 2016. Hoivakotien hoitajamäärät jo nyt kipurajalla. Forssan Lehti 13.7.2016, 10.
Heippa!
VastaaPoistaOlit kirjoittanut mielenkiintoisen blogitekstin vanhustyön houkuttelevuuteen liittyen. Teksti sopii hyvin kaikkeen muuhunkin työhön. Lueskelin itsekin tuota Forssan Lehden uutista. Uskoisin, että mitoitussuositus vaikuttaa heikentävästi hoiva-alan vetovoimaan työpaikkana. Kiire tuntuu jo nyt kovasti vaivaavan, niin mitä mahtaakaan tapahtua hyvälle ja laadukkaalle hoidolle ja hoivalle sitten, kun henkilöstön määrää vähennetään entisestään. Toisaalta kiireeseenkin vaikuttaa moni asia ja välillä työtapoja muuttamalla pystytään kiirettä vähentämään.
Johtaminen ei todellakaan ole nykypäivänä helppoa. Tuntuu siltä, että ihan sama mitä johtaja tekee, niin ikinä ei olla tyytyväisiä. Ajoittain tuntuu kuitenkin siltä, että johtoporras on niin etääntynyt arkipäivän työstä, etteivät he enää osaa kuvitella, miltä työntekijöistä mahtaa tuntua eivätkä he ylipäänsä tiedä miten työtä pitäisi tehdä. Vaikka monelle työ onkin juuri se välttämätön paha, joka takaa sen, että saa ruokaa pöytään, niin kuitenkin työpaikalla vietetään elämän aikana kohtalaisen paljon aikaa. Olisi ihan kiva juttu, jos työssä viihdyttäisiin. Hyvä johtaja voi tehdä paljon alaistensa työviihtyvyyden eteen. Toisaalta paljon voi tehdä myös itse työntekijä. Ajoittain on myös hyvä vaihtaa työpaikkaa, jotta näkee, miten muualla toimitaan.
Avoimen, keskustelevan ja tehtyä työtä arvostava ilmapiirin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Liian usein työpaikoilla on selän takana puhumista ja toisten tekemän työn väheksymistä. Nämä ovat asioita, joihin jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa. Taloudelliset puitteet ovat myös tärkeitä, niihin ei valitettavan harvoin rivityöntekijä pystyy vaikuttamaan vaan päätökset tulevat jostain korkeammalta taholta. Kuitenkin tämän korkeamman tahon olisi järkevää kuunnella työntekijöidenkin mietteitä.
En saanut kommenttia julkaistua Wordpressin tunnuksillani, joten käytin toisia ja laitoin Wordpressin blogini linkin tähän alle.
-Taru Silvennoinen (https://tarusikaantyvienhyvinvointi.wordpress.com/)
Otit kirjoituksessasi esiin erittäin tärkeitä kohtia työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen liittyen. Henkilöstömitoitukset tuntuvat olevan hämmentävän alhaalla, ja nyt vielä tuo mahdollinen suosituksen pienentäminen! Omien (vähäisten) vanhustyöhön liittyvien kokemuksieni perusteella työ on jo nyt hektistä, mitä se on jos henkilöstön määrää pienennetään edelleen. Jäin tosin miettimään, että jos tuo 0.4 henkilöä asukasta kohti on suositus, onko välttämätöntä työnantajan mitoittaa henkilöstöresurssia noin pieneksi vai voiko työnantaja halutessaan pitää enemmänkin väkeä? Melko varmaa lienee kuitenkin se, että jo kiireiseksi mielletyn työn muuttuminen vielä kiireisemmäksi ei juurikaan paranna työn vetovoimaa.
VastaaPoistaErittäin tärkeä asia on myös tuo johtaminen ja sen rooli työhön motivoimisessa; kaikkihan mieluusti työskentelisivät hyvän johtajan alaisuudessa. Johtajuus on kuitenkin melkoista luovimista eri persoonien kanssa ja mielestäni tarvitaan sopivan jämäkkää mutta silti kannustavaa johtajaa, jotta työyhteisö voidaan saada toimivaksi. Sopivalla jämäkkyydellä tarkoitan esimerkiksi sitä, että johtaja ottaa huomioon työntekijöiden omat vahvuudet ja keinot motivoitua työstään mutta ei silti suosi ketään. Omalla tavallaan hyvä johtajuus on mielestäni myös alaisiin luottamista: työlle määritellään tietyt raamit, joita johtaja odottaa alaistensa noudattavan. Hyvää johtajuutta osoitetaan tässä yhteydessä mielestäni sillä, että työntekoa ei tarvitse vahtia vain vahtimisen vuoksi, vaan mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin puututaan kun tarve on.
Työyhteisön toimivuuteen voi tavallinen rivityöntekijä vaikuttaa mielestäni eniten huolehtimalla omalta osaltaan ylläpitämällä avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä. Valitettavan usein törmää mielestäni siihen, että asioista purnataan mutta kuitenkaan ei ole esittää mitään parannusehdotuksia koettuun ongelmaan. Tällainen turha purnaaminen syö ilmapiiriä hyvinkin salakavalasti. Uusi työntekijä saattaa tällaisen huomata helpostikin, mutta hänenkin on helppo luiskahtaa mukaan ”jurputtamiseen”, jos se on työpaikalle vahingossa juurtunut tapa toimia. Jotta työpaikalla saataisiin pidettyä avoin ja keskusteleva ilmapiiri, olisi mielestäni hyvä myös harjoittaa itsessään kykyä ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä: asiat voivat riidellä, mutta ihmisten ei tarvitse. Jonkin toimintatavan kritisointi ja muutosehdotus eivät välttämättä olekaan hyökkäys siten toimivaa ihmistä vastaan vaan ainoastaan parannusehdotus ongelmalliseksi koettuun tapaan tehdä jokin asia. Suoraan puhuminen voi välillä kirpaista, mutta mielestäni työyhteisön toimivuuden kannalta se on parempi kuin että jotakin jäisi epäselväksi tai kunnolla käsittelemättä.
Lopussa annoit hyvää pohtimisen aihetta kaikille, että mikä vaikutus omalla toiminnalla on työyhteisössä. Tätä olisi hyvä pysähtyä aina aika ajoin miettimään ja tarvittaessa muuttaa omaa asennettaan.