Omaishoitajien osuudesta ikäihmistenhoidossa

Kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin vastuut ja työt ovat jo nyt ristissä ja päällekkäin, harva maallikko osaa tarkalleen sanoa missä menee raja yhteiskunnan velvollisuuksissa ja omaisten vastuussa ikäihmisten hoidossa. Tästä syystä on perustettu Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Sen tarkoituksena on kehittää ja tiedottaa alati muuttuvista ohjeista ja laeista jotka koskettavat omaishoitajuutta. Tiedotusta jaetaan vertaisryhmissä, OVET-valmennuksessa, pop up-tiedottamisella erilaisissa tilaisuuksissa ja tekemällä etsivää omaishoitajatyötä. (Hauskala, luento 9.2.2016.)

Omaishoitajuuteen ikäänkuin liu'utaan, useinmiten huomaamatta. Onkin tärkeää, että muutos ja alkava omaishoitajuus tunnistettaisiin mahdollisimman pian. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy hyvä lista kysymyksistä, joiden avulla voi selvittää onko omaishoitajuus jo alkanut (Minäkö omaishoitaja? - kysymyslista).

"Seuraavien kysymysten avulla voit pohtia oletko omaishoitaja:
Onko läheisesi sairastunut tai vammautunut?
Autatko häntä arjen toimissa?
Onko työmääräsi kotona lisääntynyt?
Oletko usein huolissasi läheisestäsi ja elämäntilanteestasi?
Onko läheisesi luonne muuttunut?
Onko oma vapaa-aikasi vähentynyt?
Jäävätkö omat toiveesi ja tarpeesi taustalle?
Onko yöunesi määrä vähentynyt?
Onko ystäväpiirisi kaventunut?
Onko oma terveydentilasi heikentynyt?
Onko vastuunjako perheessä muuttunut?
Onko asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja virastoissa lisääntynyt?
Oletko aikaisempaa huolestuneempi taloudellisesta tilanteestasi
Pitääkö sinun hankkia tilapäishoitaja läheisellesi, kun et itse ole läsnä
Oletko joutunut järjestämään kotiin tilaa apuvälineille ja hoitotarvikkeille?
Oletko huomannut edellä mainittujen asioiden kuormittavan sinua?"





Omaishoitajuus on usein tunnesidonnaista, puolisoa tai lasta/vanhempaa ei haluta laittaa laitokseen, sillä hoitamisen koetaan olevan velvollisuus joka tulee täyttää. Läheisestä huolehditaan, olipa tukea tarjolla tai ei. Kyseessä on eräänlainen vapaaehtoinen pakko, kun koetaan ettei muunlainen hoito tule kysymykseen. Omaiset usein ajattelevat hoidettavansa elämänlaadun olevan parempaa heidän asuessaan kotonaan ja hoidon laadun ollessa siten koko ajan varmistettavissa. Ja onhan tässä vinha perä, edelleenkin saamme viikoittain lukea keltaisenlehdistön sivuilta miten hoitajat ovat tupakalla kaikki yhtä aikaa ja vanhukset ovat keskenään. Tällaisen uutisoinnin avulla ei ainakaan helpoteta sitä tunnetaakkaa jota omaishoitajat kantavat tehdessään päätöksen läheisensä hoidon siirtämisestä yhteiskunnalle.

Toisaalta taloudellinen pakko voi ajaa ihmisen läheishoitajaksi. Jos perheessä mies on ollut työelämässä koko ikänsä ja vaimo hoitanut sillä aikaa kodin ja lapset, niin voidaan päätellä ettei vaimon eläke ole päätä huimaava. Oletetaan vielä, että miehen kunto heikkenee ja vaimo hoitaa häntä heidän yhteisessä kodissaan. Vaihtoehtona ei ehkä olekaan miehen laitoshoito, sillä tuloperusteisen laskutuksen myötä suurin osa miehen eläkkeestä menisi hoitomaksuihin ja siten vaimolle ei enää tulisikaan miehensä eläkkeen tuomaa turvaa. Eli vaimon on pakko hoitaa miestään kotona vaikka taidot ja oma terveys eivät riittäisikään.

Kun palveluohjauksessa mietitään palvelunkäyttäjälle parasta mahdollista hoitoa, olisi otettava huomioon myös omaisen mielipide. On haastavaa lähteä selvittämään mistä syistä ihmiset omaisiaan haluavat hoitaa. Vastaan saattaakin tulla tilanne, jossa vastakkain ovat hoidettavan hoidon taso ja hoitavan omaisen taloudellinen selviäminen.

Yksi tulevaisuuden haasteista ikäihmisten hoidossa onkin tunnistaa omaishoitajuus palveluohjausta tehdessä, sillä apua saattetaankin tarvita myös apua hakevan henkilön puoliso tai lähiomainen.

Lähteet:

Hauskala, K. 2016. Omaishoitajat ja läheiset-liitto ry:n esittely. Luento. Hämeenlinna 9.2.2016. HAMK. Luennon muistiinpanot ja jaetut esitteet.

Minäkö omaishoitaja?- kysymyslista. 2016. Omaishoito. Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Viitattu 5.8.2016. Saatavilla: http://www.omaishoitajat.fi/olenko-omaishoitaja

Vapaaehtoistyön mahdollisuudet ikäihmisten hoidossa

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti ovat yhdistäneet voimansa ja vetävät nyt viimeistä vuotta projektia nimeltä Terhokerho. Kerhon idea on saada lapset ja ikäihmiset leikkimään keskenään. Lapsien ja isovanhempi-ikäisten ei tarvitse olla keskenään sukua, vaan tällä tavalla saadaan "korvattua" niitä puuttuvia lapsenlapsia/isovanhempia. Kaikki osapuolet hyötyvät, osallisuus lisääntyy ja arki saa kaipaamansa keskeytyksen. Osa kerhoista kokoontuu vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, joten ilo ja riemu viedään niidenkin luokse, jotka eivät itse pääse vaivattomasti liikkumaan.

Tämä on yksi esimerkki vapaaehtoistyön tarjoamista tavoista tukea julkisen sektorin toimintaa. Virikkeitä voidaan tuottaa siis talon ulkopuolisinkin voimin, suurin vaiva onkin tarvikkeiden, osallistujien ja vetäjien organisoinnissa yhtä aikaisesti paikalle. Laajat yhteistyöverkot ovat rikkaus vanhustyössäkin. Niiden kartuttaminen kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana.

Tutustuminen Forssan palvelujärjestelmää paljasti yhteistyön kolmannen sektorin kanssa olevan hyvällä mallilla. Tiivistä yhteistyötä tehdään vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, siitä löytyy mustaa valkoisella Ikäihmisten palveluopaasta, joka jaetaan kaikille palvelunkäyttäjille  (http://www.fshky.fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/palveluohjaus/). Sieltä löytyvät myös yhteystiedot vapaaehtoisjärjestöihin, joista voi pyytää apua myös oman kotona asumiseensa tueksi. Ystävänkammari tarjoaa toimintaa, jolla saat apua lääkärissä käyntiin, ulkoiluun tai vaan juttuseuran saamiseksi. Kaupungilla onkin tärkeä tehtävä tiedottaa näistä mahdollisuuksista, sillä vapaaehtoisjärjestöillä ei yleensä ole suuria summia laittaa tiedottamiseen.

Vapaaehtoistyöntekijät kokevat saavansa merkitystä omaan päiväänsä pienillä auttamisen teoillaan ja  vastaavasti apua saavan arki helpottuu ja yksinäisyys hellittää hetkeksi. Olisi mielenkiintoista päästä lukemaan tutkimusta vapaaehtoistyön tuottamista säästöistä yhteiskunnalle, sillä tämän kaltainen kynnyksetön toiminta keventää yhteiskunnan menoja. Perustan tämän ajatukseeni sille, että pieni apu hankalassa tilanteessa saattaa olla se oljenkorsi pois kamelin selän päältä joka muuten olisi selän katkaissut. Ja onhan se niinkin, että kaikki mitä tehdään toisten ihmisten kanssa lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja sitä myöten kohottaa osallisuudentunnetta, joka taas antaa ihmiselle voimia toimia aktiivisesti omassa elämässään. Ennaltaehkäisevän työn merkitys laajenee entisestään, kun paljastan että suurin osa vapaaehtoisista Ystävänkammarilla on eläkeläisiä.

Vanhainkoti on elämisen paikka, ei sairaala ja mitä sitten mietinkään

Näin kirjoittaa sosiaalineuvos Maikki Hämäläinen-Ylikahri Aamulehden nettisivujen mielipidepalstalla 28.7.2016. Ajattelu malli, jonka mukaan työ tulisi vanhainkodissa joskus valmiiksi, kauhistuttaa  Hämäläinen-Ylikarhia. Hänen mielestään "työnteon malli vanhustyöhön on tuotu virheellisesti sairaalamaailmasta, missä työn tavoite on erilainen kuin vanhainkodissa; sairaalassa hoidetaan sairasta mutta vanhainkoti on elämisen paikka missä eletään elämän loppuunsaattamisen aikaa: herkkää ja vaativaa, elämää kunnioittavaa ja ihmistä seuraavaa."

Ja siinähän meillä on ajattelumallissa todella menty metsään, rutinoituneet toimenpiteet nopeuttavat hoitajien työtä, mutta elämisen laatua ne eivät vanhuksilla kohota. Ajattelun tulisikin lähteä siitä, että olemme töissä vanhusten kotona ja nöyryydellä suhtautua asiakkaisiimme. Nöyränä, ei nöyristellen. Pieni epävarmuus omassa työssä kertoo eettisen ajattelumme olemassa olosta ja sen toimivuudesta. Aina on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään miksi jotakin tehtävää tehdään ja voisiko sen tehdä jollakin toisella tapaa.

Kohdatessa ketä tahansa toista ihmistä tärkeintä on kohdata rauhallisesti ja kiireettömästi, olla oikeasti läsnä. Pysähtyä vähän ja oikeasti kuunnella mitä toisella on sanottavana. Kuulostella onko kaikki hyvin, tiedon ei tarvitse tulla sanoina, se voi hermostunut tärinä kädessä tai katsekontaktin välttelemistä.

Tämänhän tiedetään toimivan asiakaspalvelussakin. KUuntele, KIitä, PAhoittele, SOvi asiaan palaamisesta. KUKIPASO. (Brittiläisen vankeinhoitolaitoksen kehittämä muistisääntö raivoavan ihmisen rauhoittamiseen.) Kuuntele mitä toinen sanoo, älä silloin mieti omaa vastaväitettäsi tai kauppalistaa. Kuule mikä asia toista painaa. Kiitä saamastasi luottamuksesta, kiitä että sinulle kerrottiin epäkohdasta, johon sinulla on nyt mahdollisuus puuttua ja jonka voit korjata. Pahoittele vastapuolen kurjaa tuntemusta, sinun ei tarvitse olla samaa mieltä asiasta, mutta toki voit asettua hetkeksi toisen asemaan ja myöntää että sinuakin sellainen tunne harmittaisi. Sovi toimenpiteistä jolla voisit asiaan vaikuttaa ja muista palata asiaan. Ei se ole sen vaikeampaa. Kuulluksi tuleminen usein miten riittää harmin poistamiseksi, aina ei todellisia toimenpiteitä edes kaivata. Kun minä valitan tuotteessa olevasta virheestä, on asiakaspalvelijan ensireaktiolla suurin vaikutus siihen miten asia etenee. Muutaman lauseen kuuntelu, palautteesta kiittäminen, pahoittelu ja ratkaisun pohtiminen yhdessä kanssani saavat jo suurimman taistelutahtoni sammumaan.

Mitäs jos vanhuksia eivät hoidakaan hoitajat vaan asiakaspalvelijat? Miten työnimikkeen muuttaminen vaikuttaisi sinun työnlaatuusi? Varsinkin muistisairaat ihmiset vaistoavat tunteita herkemmin, joten heille kiireessä ja hajamielisenä tehdyt hoitotoimenpiteet tuntuvat varmaankin välipitämättömiltä ja vähätteviltä. Etkö sinäkin laittaisi vähän hanttiin siinä kohtaa kun tulisit mielestäsi kaltoinkohdelluksi? Kysehän ei oikeasti tarvitse olla kaltoinkohtelusta vaan TUNTEESTA tulla kaltoinkohdelluksi.

Ikäihmiset eivät voi äänestää jaloillaan, joten meidän tehtäväksemme jää huolehtia heidän saamansa palvelun laadusta. Koko maailmaa ei voi pelastaa, mutta omaan käytöksensä ja omiin asenteisiinsa jokainen pystyy vaikuttamaan.



Hämäläinen-Ylikahri, M. 2016. Mielipide. Aamulehti 28.7.2016. Saatavilla:  http://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-vanhainkoti-on-elamisen-paikka-ei-sairaala-siella-ei-saa-ajatella-etta-tyo-on-tehty/